KKO:2000:101
- Asiasanat
- Määräaika - Uuden määräajan asettaminen
- Tapausvuosi
- 2000
- Antopäivä
- Diaarinumero
- M99/115
- Taltio
- 2335
- Esittelypäivä
Asiaosaisen toimituksessa käyttämän asiamiehen työkiireet ja vuosiloma eivät olleet hyväksyttäviä syitä, joiden nojalla maaoikeuden olisi ollut asetettava uusi määräaika muutoksenhakua varten. (Ään.) Ks. KKO:1984-II- 46, vrt. KKO:1987:114
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Hakemus
A pyysi Etelä-Suomen maaoikeudelle osoittamassaan, Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimistoon 30.7.1999 saapuneessa hakemuksessa, että hänelle kiinteistönmuodostamislain 235 §:n mukaisesti asetettaisiin uusi määräaika hakea muutosta 6.7.1999 lopetettuun, Lapin kunnan Pappilan kylässä suoritettuun lohkomis- ja yksityistietoimitukseen nro 4023-309845-9, jossa määräaika muutoksenhakemiselle maaoikeudessa päättyi 5.8.1999. A pyysi, että uuden määräajan päättymispäiväksi asetettaisiin 20.8.1999.
Perusteluinaan A esitti, että kysymyksessä oli varsin ison valituksen tekeminen maaoikeudelle. Hänen asiamiehensä, varatuomari Q oli koko sen kolmen viikon ajan, jonka toimituksen pöytäkirja ja päätös olivat olleet saatavilla, joutunut tekemään kahden lakimiehen toimiston kaikki työt. Lisäksi Q:n oli määrä olla vuosilomalla 2. - 13.8.1999, mihin ajanjaksoon valituksen määräpäivä osui. Kun maaoikeuden koko henkilökunta oli lomalla viiden viikon ajan 6.8.1999 saakka, asiasta ei ollut mahdollista neuvotella maaoikeustuomarin kanssa. Tämänkin vuoksi uuden määräajan saaminen oli kohtuullista.
Etelä-Suomen maaoikeuden päätös 9.8.1999
Jos asianosainen laillisen esteen vuoksi tai muusta hyväksyttävästä syystä ei voi määräajassa hakea muutosta, maaoikeus voi kiinteistönmuodostamislain 235 §:n 1 momentin mukaan asettaa hakemuksesta uuden määräajan muutoksenhaun tekemistä varten.
Hakemuksessa ei ollut vedottu lailliseen esteeseen.
Hakemuksessa tarkoitetut syyt eivät olleet hyväksyttäviä syitä sille, etteikö valitusvaatimukset sisältävää muutoksenhakemusta olisi voitu tehdä määräajassa 5.8.1999 mennessä ottaen huomioon, että toimituksen pöytäkirja ja päätös olivat olleet saatavilla kolmen viikon ajan ja että asiamies oli hoitanut tehtäviään 30.7.1999 asti.
Näillä perusteilla hakemus hylättiin.
Asian on ratkaissut maaoikeustuomari Wainio.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
A:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan A muun ohessa kertoi, että hänen asiamiehensä oli 30.7.1999 eli viikkoa ennen määräajan päättymistä soittanut maaoikeuteen. Koko maaoikeuden henkilökunta oli puhelintiedotteen mukaan lomalla. Ennen määräajan päättymistä hakijan asiamies ei saanut tietoa, mitä hakemukselle tulisi tapahtumaan. A pyysi, että hänelle myönnettäisiin 2 - 3 viikon mittainen uusi määräaika valituksen tekemistä varten.
Lohkomis- ja yksityistietoimituksessa asianosaisina olleista X ja Y sekä Z antoivat heiltä pyydetyt vastaukset.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
A:n asiamiehen varatuomari Q:n työkiireitä ja vuosilomaa ei ole katsottava sellaisiksi kiinteistönmuodostamislain 235 §:ssä tarkoitetuiksi hyväksyttäviksi syiksi, joiden nojalla A:lle olisi asetettava uusi määräaika muutoksenhakua varten.
Päätöslauselma
Maaoikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Lindholm, Suhonen (eri mieltä), Möller, Krogerus (eri mieltä) ja Välimäki. Esittelijä Matti Sepponen (mietintö).
Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevien jäsenten lausunnot
Esittelijäneuvos Sepponen:
Perustelut
Jos asianosainen laillisen esteen vuoksi tai muusta hyväksyttävästä syystä ei voi määräajassa hakea muutosta, maaoikeus voi kiinteistönmuodostamislain 235 §:n mukaan asettaa hakemuksesta uuden määräajan muutoksenhaun tekemistä varten. Uutta määräaikaa on haettava ennen muutoksenhakuajan päättymistä ja hakemukseen on liitettävä selvitys hakemuksen perusteesta.
A on pyytänyt uuden määräajan asettamista sillä perusteella, ettei hänen toimituksessa käyttämänsä asiamies, varatuomari Q muutoksenhakuaikaan sattuneiden työkiireittensä ja vuosilomansa johdosta ehtinyt tehdä muutoksenhakemusta. Hakemus on toimitettu maaoikeudelle noin viikkoa ennen muutoksenhakuajan umpeenkulumista. Hakija ei ole saanut hakemukseensa maaoikeuden ratkaisua ennen määräajan päättymistä.
Toimituksen pöytäkirjasta havaitaan, että asiaa on käsitelty toimituksessa kolmessa eri kokouksessa noin kymmenen kuukauden aikana. Kahdessa viimeisessä kokouksessa varatuomari Q on toiminut A:n asiamiehenä. A ei ole itse osallistunut kokouksiin. Kun otetaan huomioon toimituksessa käsitellyn asian laatu, Korkein oikeus katsoo, ettei A:lta ole voitu edellyttää, että hän olisi itse hoitanut muutoksenhakemuksen tekemisen tai että hän olisi vaihtanut asiamiestä muutoksenhaun tekemistä varten.
Näissä oloissa Korkein oikeus katsoo, että A:lla on kiinteistönmuodostamislain 235 §:n tarkoittama hyväksyttävä syy saada uusi määräaika muutoksenhaun tekemistä varten.
Päätöslauselma
Maaoikeuden päätös kumotaan. A oikeutetaan viimeistään kolmen viikon kuluessa tämän päätöksen antopäivästä lukien toimittamaan muutoksenhakukirjelmänsä Satakunnan maanmittaustoimistoon toimitusta nro 4023-309845-9 koskevassa asiassa. Muuten on noudatettava asiassa annettua valitusosoitusta.
Oikeusneuvos Krogerus: Maaoikeuden kanslia on koko muutoksenhakuajan ollut suljettuna. Sen vuoksi A:n asiamies ei ole voinut keskustella maaoikeustuomarin tai kenenkään muunkaan maaoikeuden henkilökuntaan kuuluneen kanssa ja saada tietoa uuden määräajan mahdollisuudesta. Samasta syystä A on saanut maaoikeuden ratkaisun hyvissä ajoin tekemäänsä uutta määräaikaa koskevaan hakemukseen vasta muutoksenhaun määräpäivän mentyä. Nämä seikat ovat johtaneet A:n kannalta kohtuuttomaan tilanteeseen. Perustelujen osalta näin täydennettynä hyväksyn esittelijän mietinnön.
Oikeusneuvos Suhonen: Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Krogerus.